UT-trendit: Korona kurittaa Suomen hitec-vientiä

Koronaepidemia on iskenyt suomalaiseen teknologiateollisuuteen. Alan teollisuusjärjestön alkuvuoden kyselyn mukaan tarjouspyyntöjen määrä romahti, ja heikko kysyntä ja myös logistiset vaikeuttaa yhä useamman yrityksen toimintaa ja toimialoja. Korona rassaa myös elektroniikka- ja sähköteknistä teollisuutta, mutta terveys- ja muuhun digielektroniikan kehitykseen uskotaan vahvasti.

Aloituskuva: Shutterstock

Korona on iskemässä Suomen suurimpaan vientialaan – teknologiateollisuuteen – tosin pienellä viiveellä, sillä viime vuoden lopun ja alkuvuoden tilauskertymästä on riittänyt töitä joksikin aikaa. Jo kuukausi sitten Teknologiateollisuusliitto arvioi tilanteen kuitenkin kääntymässä selkeästi heikompaan. Sen mukaan tarjouspyyntöjen saldoluku romahti huhtikuussa Teknologiateollisuuden kyselyn mukaan alimmalle tasolleen sitten finanssikriisin heikoimman neljänneksen.

Kaksi kolmasosaa alan teollisuusyrityksistä ilmoittaa tilanteensa olevan kolmen kuukauden kuluttua huono tai erittäin huono. Suuri joukko teknologiayrityksiä on joutunut jo aloittamaan lomautukset, ja lisää neuvotteluja on edessä lähikuukausina. Tämän hetken arvion mukaan lomautukset koskettavat jossakin vaiheessa vajaata kolmasosaa alan henkilöstöstä.

Teknologiateollisuuden tilausten määrä ja tilauskanta laskivat

Teknologiateollisuuden uuden talousnäkymät raportin mukaan uusien tilausten ja tilauskannan arvo laskivat kuluvan vuoden tammi–maaliskuussa. Tilauksissa tapahtui selvä käänne heikompaan ensimmäisen kerran noin kolme vuotta kestäneen yhtäjaksoisen kasvun jälkeen. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta oli maaliskuun lopussa 20 prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa ja samansuuruinen kuin vuoden 2019 maaliskuussa.

Teknologiateollisuuden mukaan loppuvuoden vahvan tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon Suomessa arvioidaan silti olevan kuitenkin alkuvuonna hieman suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Ala kääntyy kuitenkin koronakriisin takia selvästi heikompaa vuoden toisesta vuosineljänneksestä alkaen.

Elektroniikka- ja muu sähkötekninen teollisuus sinnitteli 1-3/2020 liikevaihdossa lähes viime vuoden alkuvuoden lukemiin. The Finnish electronics and other electrical engineering industries sales withstood during 1-3/2020 almost to the readings of the beginning of last year. Lähde/Source: Teknologiateollisuus / The Technology Industries of Finland / Customs.

Esimerkiksi elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi–maaliskuussa 2020 euroina peräti 26 prosenttia vähemmän kuin loka–joulukuussa ja kaksi prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2019.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö Suomessa pysyi selvityksen mukaan tammi-maaliskuussa kuitenkin ennallaan verrattuna vuoden 2019 keskiarvoon. Henkilöstöä oli maaliskuun lopussa 38 500 kun parhaina päivinä ennen Nokian kännykkäbisneksen alasajoa ja finanssikriisiä alalla oli yli 70 000 työntekijää.

Osin vetopaikan on nyt ottanut kone- ja laiteteollisuus sekä konsultointi ja IT-alue, jotka hyödyntävät uusinta digitekniikkaa entistä enemmän.

Lisää: Teknologiateollisuuden näkymät 1/2020 (LINKKI, uutinen sekä linkki Teknologiateollisuuden talouskatsaus- ja koronakyselyn pdf-katsausdokumentteihin)

Puutetta tuli komponenteista autonosiin

Koronaviruspandemia ja sen torjuntatoimet aiheuttivat vakavia häiriöitä yritysten ja kokonaisten toimialojen globaaleihin arvoketjuihin. Suomessa toimitusketjun rakenneosien saantiongelmista ovat kertoneet koneteollisuudesta muun muassa Ponsse, Valmet Automotive, John Deere ja Helkama.

Koronan vaikutukset voivat jättää Elinkeinoelämän tutkimuskeskus ä toisiaan, esimerkiksi maanosittain tai alueellisella tasolla. Etlan mukaan myös pysyvämpiä muutoksia. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkön mukaan globaalisti hajautuneiden ketjujen sijaan saattaa syntyä ketjuja, joiden osat ovat lähempän

Valmet Automotiven akkutehdas Salossa Nokian entisessä kännykkätehtaassa. Valmet Automotive new battery pack factory, Salo, Finland

’’Kuin vastauksena tähän, Business Finland avasi juuri yrityksille uuden rahoituspalvelun, jota voidaan käyttää myös arvoketjujen uudelleenrakentamiseen’’, arvioi Ali-Yrkkö. Rahoitus voisi auttaa esimerkiksi tuotannon sijoittamisessa toiselle alueelle tai tuotannon palauttamisessa kotimaahan. ’’Kun pitkien ketjujen riskit kasvavat, maiden sisällä aletaan varmasti tuottamaan enemmän sellaisia hyödykkeitä, joita aiemmin tuotiin muualta, toteaa myös Etlan tutkimuspäällikkö Tero Kuusi.

Etla julkisti toukokuussa uuden kuluvan vuoden talousennusteen, jonka mukaan Suomen bkt supistuisi tänä vuonna kahdeksan prosenttia, mutta kääntyisi ensi vuonna jo neljän prosentin kasvuun.  Samaisen ennusteen mykaan autojen vienti supistuisi tänä vuonna  25 prosenttia ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kymmenen prosenttia.

Ennusteen mukaan autojen ja muun kulkuneuvoteollisuuden vienti nousisi kuluvan vuoden ongelmien jälkeen ensi vuonna  noin 30 prosenttia.  Telakkateollisuus luovuttaa tänä vuonna yhden aluksen, mutta ensi vuonna jo kolme laivaa. Niiden menekkiin vaikuttaa kuinka nopeasti koronaviruksesta päästään ja risteilyliikenne palaa normaaliksi.

Lisää: Etlan Korona-shokki talouteen – Missä määrin Suomi on riippuvainen ulkomaisista arvoketjuista? Jyrki Ali-Yrkkö ja Tero Kuusi, Etla Muistio 87 (tiivistelmä. LINKKI, pdf) ja Etlan toukokuun toimialakatsaus 2020/1, 72 sivua (LINKKI, pdf).

Korona rassasi Aspocompin alkuvuotta

Suomalainen piirilevyvalmistaja Aspocomp kertoi toukokuussa ensimmäisen neljänneksen tulosjulkistuksessaan  korona-pandemia vaikuttaneen yrityksen Kiinasta hankkimien piirilevyjen saatavuuteen ja toimitusaikoihin. Myös niitä ostavien valmistajilla on ollut yrityksen tiedotteen mukaan omat logistiset komponenttiongelmansa.

Kuva Aspocomp, Oulu

”Kysyntä palautui vahvaksi jo maaliskuussa, mutta se ei vielä riittänyt korjaamaan alkuvuoden kannattavuutta ja liiketulos jäikin tappiolliseksi’’, kertoi Aspocompin toimitusjohtaja Mikko Montonen kertoi tulostiedotteessa.

Montosen mukaan poikkeusolosuhteet vaikeuttavat asiakkaiden tuotantoa ja osa tehtaista on suljettuina tai käyvät vajaalla käyttöasteella. Myös raaka-aineiden ja komponenttien saatavuudessa on ajoittaisia rajoitteita ja viiveitä. Yrityksellä on tehtaat Oulussa ja Kiinassa

Oulussa ja Kiinassa toimivan Aspocompin ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 6,7 miljoonaa euroa, laskua 12 prosenttia edellisvuodesta. Liikevaihto laski erityisesti autoteollisuus- ja tietoliikenneasiakassegmenteissä. Tässä linkki  tulostiedotteeseen (LINKKI).

Terveysteknologia jatkaa kasvualana

Suomi on vienyt jo kymmenen vuoden ajan kasvavasti terveyselektroniikkaa ja muuta alan teknologiaa. Alan tuoteviennin vuotuinen arvo nousi uuteen ennätykseen ja oli 2,4 miljardia euroa vuonna 2019. Kasvua edellisvuodesta kertyi 5,7 prosenttia. Hyviä uutisia varjostaa koronaepidemia, joka osuu suomalaisiin yrityksiin voimalla. Tosin Suomessa kehitetään myös koronan testaustekniikkaa.

Silti terveysteknologiayrityksille vaikutukset arvioitiin huhtikuussa pitkälti samat kuin muillekin teknologiateollisuuden yrityksille eli epidemian vaikutukset ovat olleet vähäiset, mutta tilanteen pitkittyessä vaikeudet lisääntyvät.

Terveysalueen vienti on kasvanut viimeiset kymmenen vuoden ajan. Niistä pääosa valmistetaan Suomessa ja osa Virossa. Health industry export have increased over the last ten years. Most of the products are manufactured in Finland and some in Estonia. Kuva/Photo: Innokas Medical.

’’Ensimmäisenä tilanteesta kärsivät alihankintayritykset, joilla tilauksia ja toimeksiantoja on jo peruuntunut’’, kertoi huhtikuussa suomalaisen terveysalan yritysten FIHTA-järjestön toimitusjohtaja Saara Hassinen.

’’Jäsenkuntaan tosin mahtuu myös yrityksiä, joilla on meneillään kysyntäpiikki, koska koronaepidemia on synnyttänyt tarpeen saada ratkaisuja uusiin sairaaloihin ja päivitettyihin hoitotiloihin. Kysynnän kasvu näkyy myös diagnostiikan osalta’’, Terveysteknologia ry:n  toimitusjohtaja Saara Hassinen kertoi huhtikuussa 2020 (LINKKI) Uusiteknologia.fi:n uutisessa.

ICT-palveluvienti kärsi koronasta alkuvuonna

Korona hyydytti myös viime vuodet kasvussa olleen ICT-palveluviennin kovimman nousun. Digitaalisten ICT-palveluiden viennin kasvu jäi alkuvuonna Palvelualan työnantajajärjestön kokoamien tietojen mukaan viime vuoteen verrattuna alkuvuonna 13 prosenttiin ja edellisen neljänneksen huipusta vienti tippui lähes neljänneksen.

Kuva: Shutterstock

Suomesta viedään mobiilipelien lisäksi tietointensiivisiä palveluita, kuten ohjelmistopalveluita, suunnittelua, konsultointia sekä teknologialisenssejä ja käyttömaksuja. Kaikki ne kattavat pääosan eli 67 prosenttia palveluiden ulkomaankaupasta.

Tänä vuonna alueen vienti on kärsinyt muiden mukana. Silti alan kasvu jatkunee koronan jälkeen edelleen voimakkaana. Tuore Etla-tutkimuksen mukaan vuosina 2010‒2018 Suomen palveluvienti kasvoi 53 prosenttia.

Palveluala päässee kasvuun uudestaan

Palveluvienti on kasvanut Etlan mukaan  voimakkaasti monessa maassa 2010-luvulla. Suomen bkt:sta palveluviennin osuus on jo 11,5 prosenttia, Ruotsissa vastaava osuus on 13,8, Saksassa 8,7 ja Tanskassa 22 prosenttia. Erityisesti palvelualojen palveluvienti on kasvanut merkittävästi, kun taas teollisuuden palveluvienti on kääntynyt laskuun.

Palveluvientiä harjoittavia yrityksiä on Etlan mukaan Suomessa määrällisesti eniten tukkukaupassa (14,4%), ohjelmistoalalla (10,4%) sekä pääkonttoritoiminnoissa (8,5%). Suomen bkt:sta palveluviennin osuus on jo 11,5 prosenttia.

’’Ennen koronakriisiä palvelualat muodostivat jo kaksi kolmasosaa EU-alueen kokonaistuotannosta. Tämä selittyy osin digitalisaation myötä muuttuneella palvelujen luonteella, mutta myös sillä, että raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Osin tuo raja on jo kadonnut kokonaan. Nyt toki koronakriisi iskee lujasti myös palveluvientiin, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Erityisesti korkean osaamisen asiantuntijapalveluiden viennin kysynnän ennustetaan pitkällä aikavälillä vain kiihtyvän. Etlan uuden tutkimuksen mukaan Suomessa innovaatiorahoitusta tarjoavan Business Finlandin rooli on merkittävämpi palveluvientiä harjoittavassa teollisuudessa kuin palveluvientiä harjoittavalla palvelualalla.

Tässä lisää alueesta (LINKKI, UT-uutinen 14.5.2020). Mukana myös nettiosoite Palvelualan työnantajajärjestö Paltan huhtikuun koko koronakyselyyn ja Etlan ”Palveluvienti ja sen julkinen tukeminen” – palveluselvitykseen (LINKKI, pdf, 18.5.2020).

Uusiteknologia 1/2020 linkkipankkiin on listattu juttuun lisätietolinkkejä. Mukan on linkit myös aiempiin Uusiteknologiassa julkaistuihin vientiä ja tuotantoa käsitteleviin UT-artikkeleihin. 

 

ENGLISH SUMMARY: COVID-19 is impairing Finnish hitec exports

The COVID-19 pandemic has hit the Finnish technology industry. According to a survey by the industry association in the beginning of the year, the number of calls for tenders crashed, and weak demand and logistical difficulties hamper more and more companies’ operation. Coronavirus is already straining the electronics and electrical engineering industry, but there is a strong belief in the latest health industry and other digital electronics. There is a lot of additional content about the effects of coronavirus to the technology industry in this article (link)