Tuore Traficomin tutkimus paljastaa, että suomalaisten kierrättävät televisionsa aktiivisesti usein ensin jollekin toiselle käytöön ja vasta rikkinäisenä suoraan kaatopaikalle. Monet hyödyntävät vanhaa televisiota myös kesämökillä kakkostelevisiona. Lähivuosina antenniverkon muutos kokonaan terävämpiin HD/DVB-T2-lähetyksiin vaikuttaa silti myös vanhojen televisioiden uusiokäyttöön.
Traficommin tuoreen tutkimuksen mukaan 82 prosenttia suomalaisista kokee television kierrättämisen helpoksi ja valtaosa hankkii uuden television vasta tarpeeseen. Viime vuonna kiertoon laitetuista televisioista lähes 99 prosenttia voitiin hyödyntää uudelleen.
Vastaajista pääosa koki vanhan television kierrättämisen tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi ja 81 prosenttia tiesi selkeästi, minne vanha laite tulee toimittaa hyödynnettäväksi edelleen. Yli kuusikymmentä prosenttia vastaajista kertoi suosivansa kunnallisia kierrätyspisteitä, jonne television vieminen on yksinkertaista ja maksutonta.
Nuoret antavat mieluusti käytetyn television lähipiirille, vanhempi ikäryhmä käyttää television mieluiten itse loppuun. 50–59-vuotiaiden ikäryhmästä 43 prosenttia ilmoitti vaihtavansa television vasta, kun se hajoaa.
Nuoremmista 18–29-vuotiaista vastaajista 38 prosenttia antoi television mieluiten jatkokäyttöön lähipiirille, kun taas vanhemmassa 60–69-vuotiaiden ikäryhmässä tätä piti tärkeänä ainoastaan 12 prosenttia. Vanhan television myyminen eteenpäin kiinnosti myös eniten nuorta vastaajakuntaa.
Suomalaiset vaihtavat televisionsa uuteen 5-10 vuoden välein. Yleisimmin televisio vaihdetaan silloin, kun se ei enää ominaisuuksiltaan vastaa käyttötarpeita. Kolmannes vastaajista vaihtaa television uuteen vasta laitteen hajotessa.
Uusimman teknologian perässä television vaihtoi uuteen vain seitsemän prosenttia. Silti suomalaisissa kotitalouksissa ovat melko hyvä valmius lähivuosien HD-siirtymään ja antennivastaanotossa DVB-T2-vastaanottoon. Vielä HD-siirtymän päivämäärää ei ole päätetty.
Enemmistö suomalaisista kotitalouksista (87 %) onkin jo hankkinut vähintään yhden television, joka on varustettu tulevaisuuden televisiolähetysten vaatimalla uudemmalla teknologialla. Kotitalouksissa, jotka vastaanottavat tv-lähetykset pelkästään antenni-tv-verkon kautta, osuus on alhaisempi (74 %).
Tiesitkö tämän television kierrätyksestä?
- Suomessa tuli vuoden 2020 aikana kierrätykseen tuli noin 2 500 tonnia televisioita ja näyttöjä. Suoraan uudelleen käyttöön vanhoista televisioista meni noin 1 500 televisiota.
- Kierrätykseen tultuaan televisio kulkee monivaiheisen prosessin läpi: Ensin televisiot kuljetetaan keräyspisteistä käsittelylaitoksille. Siellä niille tehdään esikäsittely, jonka aikana televisioista poistetaan kaikki haitalliset aineet kuten lyijy, elohopea, kadmium ja kuudenarvoinen kromi. Esikäsittelyn jälkeen televisiosta erotetaan mm. erilaiset metallit, muovi ja lasi. Erottelu tapahtuu sekä manuaalisesti että mekaanisesti. Lajitellut materiaalit murskataan ja toimitetaan eteenpäin hyötykäyttöön.
- Viime vuonna kierrätykseen tulleista televisioista ja näytöistä materiaalina kierrätettiin suurin osa, 97,85 %. Sellaisenaan uudelleen käyttöön otettiin 1,2 % materiaalista, kun taas polttoon tai loppusijoitukseen meni vajaa prosentti materiaalista.
- Erilaiset metallit ja muoviosat ovat televisioista parhaiten kierrätettävää materiaalia. Metallin ominaisuudet mahdollistavat myös sen palauttamisen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, jolloin sitä voidaan hyödyntää uudelleen esimerkiksi osina puhelimissa. Kierrätysmuovia taas voidaan käyttää muun muassa kierrätystuotteiden, esimerkiksi autonosien ja jätesäkkien valmistukseen.
- Toisistaan erotetut metallit, muovi ja lasi hyödynnetään pääasiassa kotimaassa.
Lähde: Traficom
Kuvituskuva: LG