Autonomisten droonien rooli kasvaa nopeasti eri toimialoilla muun muassa tarkastus- ja valvontatehtävissä sekä aikakriittisissä kuljetuksissa, arvioi VTT selvityksissään.  Automaattiohjauksella toimivat droonit ovat tulossa lähivuosina jo osaksi kuljetusratkaisuja. Parin vuoden päästä luvataan esitellä myös ensimmäistä henkilökuljetuksiin tarkoitettu drooni.

Droonien tulevaisuutta on tutkimuskeskus VTT:llä hahmotettu vuosien 2022–2026 vaikuttavuustiekartan avulla. Vuonna 2022 kehityksen keskiössä on miehittämättömien droonien liikenteenhallinta. VTT:llä tehdään kuitenkin  laajasti drooneihin ja niiden järjestelmiin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä.

Kohteinsa on esimerkiksi droonien autonominen operointi, ilmatilanhallintaratkaisut, parvilentäminen ja droonit, joilla voidaan lentää vähäpäästöisesti kohtuullisen pitkälle. VTT:n mukaan suurta potentiaalia esimerkiksi rakennus- ja aluevalvonnassa tai osana tehdasalueiden turvallisuusratkaisuja. Droonien merkitys kasvaa myös kriittisissä toimituksissa, kuten veri- ja laboratorionäytteiden ja jopa elinten kuljetuksissa.

Näitä ratkaisuja hyödynnetään muun muassa Ghanassa ja Ruandassa, missä maantieinfra on puutteellista ja droonit helpottavat kuljetuksia syrjäseuduille. Esimerkiksi koronarokotteita on toimitettu droonien ja niiden kuljettamien pakettien laskuvarjojen avulla perille. Myös Suomessa on kokeiltu lääke- ja defibrillaattorikuljetuksia.

Vuonna 2023 ajankohtaisia ovat droonit, jotka lentävät näköyhteyden ulkopuolella (BVLoS, Beyond Visual Line-of-Sight). Tämä edellyttää sekä toimivaksi todettuja turvallisuusratkaisuja että varmoja tietoliikenne- ja videoyhteyksiä. Suomessa on myös jo nyt perustettu testialueita tällaisten lentojen kokeilemiseen. Näköetäisyyden ulkopuolelle kohdistuvat lennot tulevat osaksi kriittisten logistiikka-, turvallisuus- ja valvontaympäristöjen liikennejärjestelmää arviolta vuonna 2024.

Vuonna 2025 kehitys kulkee VTT:n selvityksen mukaan kohti vertiportteja eli lentopaikkoja vertikaalisesti nousevia ja laskeutuvia drooneja varten. Ja vuonna 2026 voidaan päästä kokeilemaan jopa eVTOL-lentotakseja, jotka tuovat mahdollisuuksia esimerkiksi lääkintä- tai pelastushenkilöstön nopeisiin kuljetuksiin.

Myös laivueiden hallinta ja parvilentäminen ovat erityisen kiinnostavia ja ajankohtaisia aiheita droonitutkimuksessa.  Parvilentämistä voidaan hyödyntää esimerkiksi laajoille alueille kohdistuvissa pelastus- ja puolustustehtävissä. VTT:n kehittämän parvisimulaattorin avulla voidaan tutkia esimerkiksi drooniparven autonomista tehtävänjakoa. Asiaa tutkitaan esimerkiksi Suomen Akatemian rahoittamassa FireMan-hankkeessa, jossa drooneja hyödynnetään metsäpalojen ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hallintaan.

Suomessa tehdään myös talviolosuhteiden droonitutkimusta. Niitä VTT on selvittänyt esimerkiksi jäätävässä tuulitunnelissa, jonka olosuhteita voidaan kontrolloida ja vakioida.  ’’Testaamme sitä, kuinka droonien komponentit jäätyvät eri olosuhteissa ja voidaanko tähän vaikuttaa esimerkiksi aerodynaamisilla ratkaisuilla tai jäänestoaineilla’’, kertoo VTT:n erikoistutkija Hannu Karvonen koosteartikkelissaan.

Taustaa: Monia tutkimushankkeita käynnissä

• Suomen Akatemian rahoittama FUAVE (Finnish UAV Ecosystem) on drooniekosysteemi, jossa on mukana 73 droonien kehitykseen liittyvää toimijaa Suomesta. Verkostolla on käytössään testialueita droonien kehittämiseen eri puolella Suomea.
• Toinen esimerkki on Business Finlandin rahoittama Drolo. Kyseessä on ilmatilan hallintaan keskittynyt yhteishanke, jossa on mukana runsaasti teollisuuden edustajia.
• AiRMOUR on puolestaan mittava EU-projekti, jossa selvitetään droonien hyödyntämistä hätätilanteissa henkilöiden ja raskaiden kuormien, kuten lääketieteellisten laitteiden kuljetuksissa.  Kesällä 2024 hankkeessa toteutetaan suuri demonstraatio Helsingissä, jossa nähtänee myös henkilökuljetukseen kykenevän drooni Helsingissä.

Lähde: Erikoistutkija Hannu Karviosen drone-artikkeli VTT:n sivulla (LINKKI) ja Uusiteknologia.fi:n uutinen Drone Tournamet 22 -tapahtumasta Helsingissä 9.-10.6.2022 (LINKKI)