Euroopan unionin satelliittipaikannusjärjestelmä Galileon tarkkuuspalvelu, High Accuracy Service (HAS), on saatu toimintaan. Se tarjoaa käyttäjilleen noin 20 senttimetrin sijaintitiedon tarkkuuden. Lisäksi palvelu on kaikille avoin ja käyttö maksutonta, kertoo Maamittauslaitoksen paikkatieto nettisivullaan.
Eurooppalainen Galileo HAS on satelliittien paikannustarkkuutta parantava palvelu, joka jakaa Galileo-satelliittien kautta paikannusta tarkentavia korjauksia käyttäjälle. Ilman HAS-palvelun tuottamia korjauksia satelliittipaikannuksen sijaintitarkkuus on muutamia metrejä. Uusi HAS-palvelu tarjoama kuitenkin jo noin 20 cm:n tasotarkkuuden, kun käyttäjän päätelaite vastaanottaa korjaustietoja samalla, kun se vastaanottaa perinteisiä paikannussignaaleja satelliiteista ja laskee näitä hyödyntämällä tarkennetun sijaintiratkaisun.
HAS-korjaukset lähetetään kaikista Galileo-satelliiteista. Tämä poikkeaa muista vastaavia korjauksia lähettävistä palveluista, joissa korjaukset lähetetään muutamista päiväntasaajan päällä kiertävistä eli geosynkronisista satelliiteista tai tietoliikenneverkon kautta. Geosynkronisten satelliittien näkyvyydessä etelätaivaalla on kuitenkin rajoitteita, eikä tietoliikenneyhteyksiäkään ole kaikissa olosuhteissa saatavilla. Galileon HAS-palvelun käyttäminen ei vaadi ulkoista korjaustietojen välitystä, vaan sen korjaukset ovat saatavilla aina, kun Galileo-järjestelmäkin on saatavilla.
’’Korjaukset tuotetaan käyttämällä maa-asemien verkkoa, joiden havaintojen perusteella mallinnetaan paikannuksen tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Malleista muodostetaan korjaukset, jotka lähetetään Galileo-satelliitteihin ja niistä edelleen käyttäjälle, toteaa Maanmittauslaitoksen nettisivun uutisessa johtava asiantuntija Topi Rikkinen.
Jotta HAS-palvelua voi käyttää, on käyttäjän satelliittipaikannuslaitteiston pystyttävä vastaanottamaan Galileo-signaali E6-taajuuskaistalta (1278.75 MHz). Lisäksi käyttäjän laitteen tulee pystyä hyödyntämään korjauksia käyttämällä Precise Point Positioning- eli PPP-paikannusmenetelmiä. Laitteita, jotka kykenevät hyödyntämään HAS-korjauksia, odotetaan tulevaksi markkinoille pian. HAS-palvelusta on tällä hetkellä operatiivisena palvelutaso 1 (Service Level 1). Saatavilla on korjaukset satelliittien kello- ja ratavirheisiin sekä koodi- ja vaihebiaksiin. Se tuottaa korjaukset näihin virheisiin Galileo-järjestelmän lisäksi GPS:lle.
Palvelutasolla 1 tarkan sijaintitarkkuuden saavuttamiseen kuluu vastaanottimen käynnistämisen jälkeen olosuhteista riippuen noin 5–10 minuuttia. Palvelutason 1 korjaustiedot ovat saatavilla globaalisti, mutta joillain Tyynen valtameren alueilla niiden avulla saavutettava sijaintitiedon tarkkuus voi olla hieman heikompi. ’’Myöhemmin palvelusta on saatavilla seuraava palvelutaso, jolloin palvelu hyödyntää laajempaa maanpäällistä mittausverkostoa ja tuottaa myös alueelliset korjaukset. Niillä pystytään korjaamaan ilmakehän, vähintäänkin ionosfäärin, aiheuttamia virheitä paikannussignaalin kulkuun, toteaa johtava asiantuntija Topi Rikkinen Maanmittauslaitoksen nettisivun uutisessa. Ilmakehäkorjauksia käyttämällä pystytään nopeuttamaan aikaa, jossa tarkka ratkaisu saavutetaan.
Suomessa liikenne- ja viestintävirasto Traficom on eurooppalaisen Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän palvelutuotannosta vastaava viranomainen Suomessa. Traficom osallistuu myös Galileo-järjestelmän operointia ja kehitystä ohjaaviin EU-työryhmiin. Maanmittauslaitos tuottaa ja käyttää satelliittipaikannukseen liittyviä palveluita, ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI tutkii monipuolisesti satelliittipaikannusta. Virastot tekevätkin yhteistyötä satelliittipaikannuksen saralla.
Kuva: Uudesta tarkemmasta Galileo-paikannuksesta voivat maanviljelys- ja metsäsektori olla suuri hyötyjiä. Myös tulevaisuuden älyliikenteestä odotetaan myös merkittävää palvelun hyödyntäjää, sillä odotettavissa oleva tarkkuus on hyvissä olosuhteissa riittävä sen määrittämiseen, millä kaistalla auto on. Kuvassa Galileo-satelliitin malli järjestelmän ohjauskeskuksessa. Kuva: Euspa/MML.
Lisää: Galileo-HAS palvelu (LINKK1) ja (LINKKI2) sekä MML-Galileo-uutisointi (LINKKI) sekä aiemmat Galileota-käsitelleet uutiset Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI).