Suomalaisista ohjelmistoyrityksistä suurin osa ennakoi edelleen toiminnalleen kasvua, kun muu talous yskähtelee. Suomalaisyritysten kasvuluvut ovat alan kattojärjestön uusimman selvityksen mukaan pysyneet miltei ennallaan. Yksi esimerkki on suomalaisyritys Basemark, jossa kehitetään uudenlaista autojen turvallisuutta tekoälyn, konenäön ja lisätyn todellisuuden avulla.

Merkittävä rooli ohjelmistoalan kasvulle on Software Finland ry:n selvityksen mukaan erilaisilla tekoälysovelluksilla, joita käyttää ohjelmistoyrityksistä jo lähes neljä viidestä. ”Tekoälyn hyödyntäminen korreloi selvästi nopean kasvun kanssa”, valottaa järjestön Rasmus Roiha alan tilannetta.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa digitalisaation terävin kärki – tekoäly – on itsessään kaappaamassa paikan trendien paalupaikalla. Digitalisaation keihäänkärkenä toimivalla ohjelmistoalalla tämä muutos näkyy erityisen voimakkaana, myös koko alan kasvun taustalla. Vastoin jopa alan omia odotuksia, 80 prosenttia yrityksistä ennakoi kasvavansa.

”Kyllä tämä on vahva näyttö ohjelmistoyritysten kyvystä sopeutua ja omaksua uusia teknologioita’’, arvioi Rasmus Roiha tuoreeseen Sykemittari-kyselyyn vedoten. Hänen mukaansa yksi ja todennäköisesti tärkein tekijä ohjelmistoalan korkeana pysyneen kasvun taustalla on se, että tekoälyn käyttöönotto on ollut huikean nopeaa. Kuusi kuukautta sitten tekoälyä hyödynsi tavalla tai toisella puolet ohjelmistoyrityksistä, nyt jo miltei neljä viidestä (77 %).

”Puolet eri tavoin tekoälyyn panostavista ohjelmistoyrityksistä on palkkaamassa lisää väkeä ja seitsemän prosenttia huomattavasti. Yrityksistä, jotka eivät vielä käytä tekoälyä, aikoo kasvattaa henkilöstöään paljon harvempi eli 35 prosenttia eikä yksikään huomattavasti’’, Roiha kertoo selvityksen tuloksista.

Tekoälyn yhteys uusiin rekrytointeihin selittyy yksinkertaisesti sillä, että tekoälyn avulla yritykset voivat kasvaa nopeammin. Tekoälyä käytetään ohjelmistoyrityksissä monipuolisesti eri toimintoihin ohjelmistokehityksestä asiakaspalveluun ja markkinoinnista tuotekehitykseen. Tästä hyvä esimerkki on autoilun turvallisuutta ja mukavuutta lisätyn todellisuuden ja tekoälyn yhdistelmällä kasvattava Basemark, joka aloitti tekoälyn hyödyntämisen jo vuonna 2015.

”Tekoälyn merkitys ei ollut ollenkaan selvää. Silloin lähtökohta oli grafiikkateknologia ja grafiikkakiihdyttimien ohjelmointi. Sitten tuli itseajavien autojen megatrendi ja tajusimme, että kiihdyttimille voidaan myös tuoda konenäkö eli tekoäly mukaan”, kuvailee Tero Sarkkinen, helsinkiläisen Basemarkin perustaja ja toimitusjohtaja yhtiön onnistunutta loikkaa tekoälyyn.

Sarkkisen ennustus ei lupaa hyvää niille yrityksille, jotka päättävät sivuuttaa tekoälyn mahdollisuudet. ”Meillä konenäkö on kiinteä osa tuotetta, eli AI (tekoäly) on täysin ratkaiseva osa liiketoimintaamme. Jos ohjelmistotuote ei sisällä AI:tä lähivuosina, niin kilpailijat ajavat ohi vasemmalta ja oikealta! Softafirma, joka ei käytä AI:ta, on pian entinen softafirma”, lataa Sarkkinen arvionsa kilpailutilanteesta.

Lisää: Softwsre Finlandin Sykemittari-selvitys syksy 2023 (LINKKI)

Kuvituskuva: Basemark on hyödyntänyt ohjelmistokehityksessä tekoälytekniikoita jo vuodesta 2015 alkaen.