Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriosta on saanut Suomen akatemialta 1,1 miljoona euron tuen radioaktiivisten ionisuihkujen tuotantolaitteiden rakentamiseen neljäksi vuodeksi. Kaikkiaan akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea myönsi tammikuun jaossa 11 eri hankkeelle 22 miljoonaa euroa sekä koko vuoden aikana yli 52 miljoonaa euroa erilaisten tutkimushankkeiden laitteistohankintoihin.
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorioon rakennettavan laitteiston päästään suureen osaan ydinkartan ytimistä ja niiden monenlaisiin ominaisuuksiin. Uusi laitteisto laajentaa laboratorion nykyisten käyttäjien työkalu- ja mittaustekniikkavalikoimaa.
’’Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitean myöntämän FIRI-rahoituksen merkitys Kiihdytinlaboratorion tutkimuksen uudistamisessa on ollut keskeinen. Ilman sitä Suomen tutkimusinfrastruktuurien kilpailukyky olisi uhattuna, sanoo kiihdytinlaboratorion johtaja Paul Greenlees.
Jyväskylän YFL-ACCLAB kiihdytinlaboratoriota tulevan laitteiston avulla päästään käsiksi suureen osaan ydinkartan ytimistä ja monenlaisiin ytimien ominaisuuksiin, ja sen tarjoamat uudet tutkimusmahdollisuudet laajentavat nykyisten käyttäjien työkalu- ja mittaustekniikkavalikoimaa.
Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea myönsi kiihdytinlaboratorion lisäksi viimeisessä jaossa rahoituksen 11 hankkeelle kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja kehittämiseen. Kyseessä ovat loput FIRI 2023 -tutkimusinfrastruktuurihaun päätöksistä, joka kokonaisuudessaan FIRI2023 -haussa oli yli 52 miljoonaa euroa.
FIRI2300-rahoituksella vahvistetaan kiihdytinlaboratorion lisäksi muun muassa bio- ja kiertotalouden tutkimusympäristöä, jossa jalostetaan metsäbiomassaa ja biopohjaisia sivu- ja jätevirtoja korkean teknologian tuotteiksi sekä monille muille alueille. Niistä hyvä esimerkki on integroidun optiikan kehittäminen, joita voidaan käyttää kvanttitietokoneissa, bioantureina ja tietoliikenteessä. Myös merkitystään kasvattanut kvanttifotoniikka on saanut akatemialta huomattavan rahoituksen, jolla tuetaan korkeatasoisen kvanttitutkimuksen tutkimusympäristön rakentamista.
Kvanttitutkimuksen uusi tutkimusinfrastruktuuri mahdollistaa erityisolosuhteet yksittäisten optisten kvanttien kietoutumisen tutkimiseen ja hyödyntämiseen, ja se on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa.
Lisäksi Akatemian rahoituksella vahvistetaan edistyksellisen nanovalmistusteknologian kvantti-, RF-, ja nanofotoniikan komponenttien kehittämiseen keskittyvää tutkimusympäristöä sekä painettavan älykkyyden teknologian alan tutkimusinfrastruktuurille. Kyseinen tutkimusinfrastruktuuri on avainasemassa kehitettäessä seuraavan sukupolven elektroniikan ja fotoniikan tuotteita, ja se tarjoaa maailmanluokan tutkimus- ja tuotekehitysympäristön niin akateemisille tutkijoille kuin teollisuuden teknologian kehittäjille.
Lisää: Suomen akatemian FIR2023-jaon saajat (LINKKI, pdf)
Kuva: Jyväskylän yliopisto