Kuituverkkojen hiilijalanjäljen pienuus yllätti

Suomalaisen valokuituverkon hiilijalanjälki on varsin pienehkö, kertoo teleliitto Finnetin, kuituoperaattori Valokuitusen ja Valoon teettämä selvitys. Kuituverkon elinkaareksi on laskettu vähintään viisikymmentä vuotta. Selvityksen teki tutkimusyhtiö Green Carbon.

Kuituverkon rakentajan omistus ja toimintatapa muuttuvat

Valokuituverkkoja rakentanut Valoo avaa verkkojensa nettioperoinnin muillekin operaattoreille. Samalla viidenneksen omistanut osin valtion omistama Cinia luopuu yhtiön osakkeista DIF Capital Partnersille, joka omistaa kaupan jälkeen koko Valoon osakekannan.

Valoo investoi satoja miljoonia Suomeen

Nimeä vaihtanut kuituoperaattori Valoo investoi Suomeen satoja miljoonia ja rakentaa jo ensi vuonna kymmeniä tuhansia uusia valokuituliittymiä eri puolilla Suomea. Työsarkaa muiden kuituoperaattorien kanssa riittää, sillä valokuituverkkoja on Suomessa vasta alle puolet siitä, mitä Ruotsissa.

Valokuituyhteyksiin lisää rahaa – tukee myös 5G-verkkoa

Suomen tietoliikenneyhteydet nojaavat kaapeliden rinnalla koko ajan nopeutuvaan mobiiliverkkoon. Suomi on silti kiinteiden yhteyksien osalta edelleen alle EU:n keskitasoa vaikka kuitua rakennettaan koko ajan enemmän. Esimerkiksi Finnet-liittoon kuuluvat yrityksen aikovat jatkaa voimakkaasti kuituverkkojen rakentamista.

Lisää vauhtia kuituyhteyksiin – Nokia mukana

Suomeen rakennetaan uuden sukupolven teknologialla huippunopeat kiinteät XGS-PON-kuituyhteydet. Mukana ovat valtion pääosin omistaman Cinian lisäksi Nokia ja NetNordic. Uusi verkko tarjoaa nykyisiä verkkoja selvästi nopeammat yhteydet jopa kymmeneen gigaan saakka.

Nopeisiin kuituverkkoihin testausvälineitä

Nopeimmat sadan ja neljän sadan gigabititin optiset verkot tukeutuvat usean kaistan lähettimiin, joissa käytetään 25 Gb/s:n huippulasereita. Niiden testaamiseen Keysight Technologies on kehittänyt uudet modulaariset mittausyksiköt.