Kiina on ottanut käyttöön Pekingin ja Shanghain välille uudenlaisen kvanttiverkon. Sen pituus on 2000 kilometriä. Linjaan kuuluu nyt 32 releointiasemaa ja Jinanissa järjestelmä kykenee kryptaamaan 4000 datalohkoa sekunnissa.
Neuroverkkoihin perustuvista syväoppimisen tietokonejärjestelmistä on tullut kuuma aihe tietotekniikassa. Niillä pyritään matkimaan ihmisaivojen toimintaa. Nopeutta saadaan lisää nanofotonisella prosessorilla.
Karlsruhe Institute of Technologyn (KIT) ja École Polytechnique Fédérale de Lausannen (EPFL) tutkijat ovat osoittaneet solitonien hyödyllisyyden tietoliikenteelle. Vaikka solitoneja esiintyy myös optisissa kuiduissa, niiden teknologinen hyödyntäminen on toistaiseksi ollut vähäistä.
Yhdysvaltain National Institute of Standards and Technologyn (NIST) tutkijat ovat kehittäneet piezo-optomekaanisen piirin, jolla voidaan muuntaa niin optisia, akustistia kuin radioaaltojen signaaleja.
Nopeimmat sadan ja neljän sadan gigabititin optiset verkot tukeutuvat usean kaistan lähettimiin, joissa käytetään 25 Gb/s:n huippulasereita. Niiden testaamiseen Keysight Technologies on kehittänyt uudet modulaariset mittausyksiköt.
Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät kolmenkymmenen eri-ikäisen ja taidoiltaan eritasoisen henkilön näppäimistönkäyttöä. Tutkimustiedot kerättiin optisella liikkeentunnistusjärjestelmällä, joka tallensi kaikkien sormien tarkat liikkeet kirjoittamisen aikana.
Jos mikropiirien sisäinen tiedonsiirto toimisi fotonisesti, saavutettaisiin merkittävää siirtokapasiteetin kasvua mutta myös energiansäästöä. Jopa 80 prosenttia mikroprosessorin kuluttamasta tehosta kuluu datan siirtämisen metallijohteissa.