Monissa laboratorioissa kehitellään uusia akkutekniikoita, jolloin akku ei olisi kovin syttymisherkkä.  Zürichin ETH:n tutkijat ovat rakentaneet akun, jossa litiumgranaatti toimii kiinteänä elektrolyyttinä. Berliinissä ja Suomessa puolestaan tutkitaan pii-litium- ja ohutkalvoakkuja.

Tutkijat tuottivat kiinteälle elektrolyyttikerrokselle huokoisen pinnan. Sitten huokosiin valutettiin viskoosissa muodossa miinusnavan materiaali. Näin saatiin merkittävästi parannettua negatiivisen navan ja kiinteän elektrolyytin välistä rajapintaa.

ETH:n tutkijoiden käyttämä Litiumgranaatti on yksi materiaaleista, joilla on korkein tunnettu johtavuus litium-ioneille. Akkukehityksen haasteena on saada elektrodien ja kiinteän elektrolyytin rajapinta sellaiseksi, että varaukset voivat liikkua niiden välillä niin vähäisellä vastuksella kuin mahdollista.

Helmholtz-Zentrum Berlinin (HZB) tutkijat ovat puolestaan selvittäneet ensimmäistä kertaa yksityiskohtaisestoi, miten litium-ionit kulkeutuvat ohueen kalvoon piitä.

Tulosten mukaan erittäin ohut kerros piitä riittäisi saavuttamaan maksimaalisen litiumin määrän. Tutkijat arvioivat pii-litium-akun teoreettisen maksimikapasiteetin olevan noin kuusinkertainen, siihen mitä saavutetaan grafiittianodisella litium-ioni-akulla.

LISÄÄ: Nanobitteja.fi (LINKKI)  ja ETH Zurichin tutkimustiedote  (LINKKI) ja HZB:n tutkimustiedote (LINKKI).

Kuva: Suomessa tehdään laajaa akkututkimusta. Kuvassa Aalto-yliopistossa tehtyjä tehokkaita ALD-atomi- ja MLD-tekniikoilla toteutettuja mikroakkuja. (LINKKI, uutinen) Kuva: Mikko Raskinen

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkossa

http://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2016?e=19307983/35580639