Suomella on mahdollisuus luoda mittavia päästövähennyksiä ja samalla luoda kymmeniä tuhansia työpaikkoja esimerkiksi älykkäiden kokonaisuuksien kuten akkuteollisuuden ja älykkään liikenteen kautta, arvioidaan sähkötekniikan ja energian edistämiskeskus STEK:n tilaamassa selvityksessä.
Suomalaisen konsulttiyhtiö Gaia Consultingin tekemä mallinnus osoittaa, että sektori-integraation potentiaaliset kansantaloudelliset hyödyt, niin työllisyyden kuin uuden palveluliiketoiminnan osalta, olisivat merkittävät. Suomen kannattaisikin panostaa ertyisesti akkuteollisuuden arvoketjun loppupäähän sekä sähköisen liikenteen palveluvientiin.
Merkittävänä päästövähennyskeinona on raportin mukaan jo useissa yhteyksissä tunnistettu sektori-integraatio, jolla tarkoitetaan järjestelmää, jossa esimerkiksi sähkö-, lämmitys-, jäähdytys-, liikenne- ja jopa ruoantuotantojärjestelmät kytketään aikaisempaa laajemmiksi ja älykkäämmiksi kokonaisuuksiksi.
’’Sektori-integraatiota on tarkasteltu lähes yksinomaan päästöjen vähentämisen näkökulmasta, mutta se on Suomelle ennen kaikkea valtava liiketoimintamahdollisuus. Käsillä oleva mallinnus osoittaa, että sen potentiaaliset kansantaloudelliset hyödyt ovat merkittävät’’, sanoo STEK ry:n toimitusjohtaja Timo Kekkonen sanoo.
Mallinnuksen perusajatuksena on seurata kassavirtojen kulkeutumista arvoketjussa, jossa ne päätyvät ketjun yritysten palkkoihin, veroihin, materiaaleihin, palveluihin, laitteisiin ja voittoon. Mallinnus huomioi myös arvoketjuja tukevien palveluiden ja laitevalmistajien arvioidut vaikutukset arvioiduin kotimaisuusasteina.
Esimerkiksi suurin osa litiumioniakkujen arvosta muodostuu akkusolun ja akkupaketin valmistuksesta. Siksi panostus arvoketjun loppupäässä vaadittavaan infrastruktuuriin ja osaamiseen tuo suurimmat työllisyys- ja liiketoimintavaikutukset. Vastaavasti jäämällä akkumateriaalin toimittajaksi globaalissa arvoketjussa, menetetään arvoketjun loppupään suuren lisäarvon mahdollisuudet.
Li-ion-akkuteollisuuden vaikutusta Suomen työllisyyteen ja verokertymään tarkasteltiin kolmessa eri skenaariossa. Kiinnostavin on skenaario, jossa Suomessa tuotettu akkukapasiteetti olisi suurin, 300 GWh. Sen arvioitu työllistävyys vuonna 2040 on 38 400 henkilötyövuotta, ja palkka- ja yhteisöverokertymä noin 790 miljoonaa euroa. Tässä skenaariossa verokertymänä realisoituva hyöty on puoli miljardia euroa suurempi, kuin skenaariossa, jossa tuotettu akkukapasiteetti on pienin.
Sähköajoneuvojen latauksen vaikutukset syntyvät sähkön hankinnasta, latausinfran valmistamisesta, asentamisesta ja huollosta sekä latauspalveluista ja työllistävät siten sekä ns. valko- että sinikaulusaloja. Suomen sähköajoneuvokannan oletettu kehitys perustuu Liikenne- ja viestintäministeriö LVM:n hiilettömän liikenteen 2045 toimenpideohjelman arvioihin.
Ensimmäisessä raportin skenaariossa latausinfra ja -palvelut tuotetaan vain Suomen sähköajoneuvokannan tarpeisiin. Skenaarioissa 2 ja 3 suomalaiset palveluntarjoajat tuottavat kotimaan kysynnän lisäksi latauspalveluita (ohjelmistoja) viidelle prosentille (skenaario 2) ja 20 prosentille (skenaario 3) koko Euroopan sähköisestä liikenteestä.
Raportin mukaan mikäli suomalaiset toimijat tarjoaisivat latauspalveluja (ohjelmistoja) 20 prosentille lle Euroopan sähköisestä liikenteestä, luotaisiin noin 2 500 henkilötyövuotta lisää työpaikkoja vuonna 2030, verrattuna siihen että toimittaisiin pelkästään kotimaan markkinoilla. Samalla vahvistettaisiin palvelualan ja -viennin työllisyyttä.
Palkka- ja yhteisöverokertymä olisi tässä raportin skenaariossa noin 88 miljoonaa euroa , eli palveluviennillä saavutettava verokertymä olisi noin 50 miljoonaa euroa suurempi verrattuna siihen, että pitäydyttäisiin Suomen sähköajoneuvokannan tarpeisiin tuotetussa infrassa ja palveluissa.
Lisää: Sektorikytkennän synnyttämän liiketoiminnan talous- ja työllisyysvaikutukset Suomessa, Gaia Consulting 2020 (LINKKI, pdf)
Kuvituskuva: Helen / Virta 2017