Maametalleja tarvitaan tuulivoimaloissa ja sähköautoissa, joten niiden kierrättäminen on entistä tärkeämpää. Sitä tukee myös Jyväskylän ja Turun yliopiston hanke, jossa kehitetäään professori Ari Väisäsen mukaan kierrätetyistä raaka-aineista uudenlaisia lämpöä ja painetta mittaavia antureita.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö ovat myöntäneet Jyväskylän ja Turun yliopistojen 500 000 euron rahoituksen anturimateriaalien kehitykseen ”Jätteestä seuraavan sukupolven molekylaarisiksi materiaaleiksi” hankkeessa.
”Erityisen siitä tekee se, että tarkoituksenamme on käyttää sensorimateriaalien valmistuksessa kierrätettyjä raaka-aineita”, hankkeen johtaja, professori Ari Väisänen.
Harvinaisten maametallien lisääntyvä käyttö perustuu niiden magneettisiin ja optisiin ominaisuuksiin. Näiden ominaisuuksien ansiosta harvinaisista maametalleista voitaisiin valmistaa myös opto-magneettisia materiaaleja.
”Nämä materiaalit soveltuvat seuraavan sukupolven korkean tallennuskapasiteetin kiintolevyjen ja optisten sensoreiden lähtöaineiksi”, toteaa osahankkeen johtaja akatemiatutkija Jani Moilanen.
Jyväskylän yliopiston ja Turun yliopiston kolmivuotisessa tutkimushankkeessa on tarkoitus kehittää uusia, pääsääntöisesti harvinaisiin maametalleihin pohjautuvia seuraavan sukupolven opto-magneettisia materiaaleja uudella energiaa ja luontoa säästävällä tavalla.
”Tähtäämme käytännön sovelluksissa ensisijaisesti optisiin sensoreihin, koska magneettisten materiaalien hyödyntäminen vaatii vielä paljon perustason tutkimustyötä, jota hankkeessa myös tehdään”, kertoo toisen osahankkeen johtaja Mika Lastusaari Turun yliopistosta.
Hanke suoraviivaistaa metallien jatkojalostamista nykyisiin prosesseihin verrattuna, joissa hyödynnetään useita eri yhdisteitä prosessin eri vaiheissa.
”Hankkeessa nivoutuu yhteen luontevalla tavalla resurssitehokkuus, kiertotalous, älykkäät talteenottoteknologiat ja uudet innovatiiviset materiaalit, joiden jalostusaste on mahdollisimman korkea”, hankkeen johtaja, professori Ari Väisänen sanoo.
Kuva: Professori Ari Väisänen, Jyväskylän yliopisto. Kuvaaja Petteri Kivimäki.