Suomi testasi ensimmäistä robottijunaa – onnistuneesti

Maailman ensimmäinen autonomisen robottijunayksikön kenttätesti on suoritettu onnnistuneesti Voikkaalla. Suomalaisyritys  Proxionin johtaman partneriverkosto toteutti kokeet raideliikenteen korkeimman automaatiotason, GoA4 -luokan mukaisesti.

Suomalainen sutonominen junayksikkö on aikaansa edellä, sillä Euroopan rautatieviraston valmistelema säädöskokonaisuus koskee vasta tason 1 ja 2 automaation teknisiä järjestelmiä. Junan testiajoissa Voikkaalla pilotoidaan jo tason  3 ja 4 automaatiojärjestelmiä.

Maailman ensimmäinen autonomisen junayksikön kenttäkokeet tehtiin onnnistuneesti modernisoidulla Otso 4 -veturilla.

’’GoA4-automaatiotaso tarkoittaa raideliikenteessä valvomatonta automaatiota’’, valoittaa hankkeen projektijohtaja Proxionin Reijo Viinonen hankkeen edistyksellisyyttä.

Testattava junayksikkö kykenee hänen mukaansa itsenäisin päätöksin ohjaamaan esimerkiksi tasoristeystä ja varmistamaan turvallisen kulkutien tehtävän suorittamiseksi. Ihmisen ei tarvitse valvoa junayksikköä jatkuvasti edes etänä.

Uuden robottijunahankkeen tavoitteena on synnyttää täysin uudenlainen, autonominen raidelogistiikka teollisuuslaitosten tai terminaalien sisäiseen liikenteeseen ja kasvattaa voimakkaasti rautatiekuljetusten määrää.

Ajatus autonomisesta junasta syntyi, kun Proxionin omistaja Petri Puikkonen halusi ratkaista haasteen, jonka jatkuva rekkaliikenne läpi Uudenkaupungin keskustan autotehtaalle loi. Hankkeessa on kehitetty teknologioita puhtaasti rautatieliikenteen tarpeisiin. Esimerkiksi tutkimuskeskus VTT on keskittynyt ympäristön havainnointiin liittyvien teknologioiden ja tarvittavaan päätöksenteko-ohjelmiston kehittämiseen. Muutakin on tarvittu, joten kehitettävää ja testattavaa on riittänyt.

Autonomisen junayksikön testialusta.

’’Markkinoilla olevat anturi- ja kamerateknologiat ovat kehitetty pitkälle maantieliikenteen tarpeisiin, kertoo VTT:n johtava tutkija Pertti Peussa.  Tutkimuslaitos on on kehittänyt hankkeessa myös täysin omaa ohjelmistotekniikkaa voidaksemme havainnoida esteitä ja muutoksia riittävästi ennakoiden, jotta satojen tonnien painoiset junat saadaan myös pysähtymään.

Electric Power Finland on vastannut raideinfran kehittämisestä ja yhteensovittamisesta autonomisen liikkumisen tarpeisiin. ’’Sähköinen vaihteenkääntäjämme kommunikoi junayksikön kanssa langattomasti esimerkiksi 5G-verkkon kautta’’, kertoo EPF:n tuotekehityspäällikkö Jani Tupitsa.

Vaihteiden lisäksi teollisessa ympäristössä on useita tasoristeyksiä. Juna kommunikoi myös tasoristeysten kanssa ja ohjaa tutkatekniikoilla varoituslaitosta, joka sulkee ja vapauttaa risteyksen muilta käyttäjiltä. Testiajoja on tehty Voikkaan yritysalueen ratapihalla Teräspyörä Oy:n moderdisoimalla Otso 4 -veturilla. Teräspyörä on vastannut testiyksikön lisäksi akkuteknologiaan nojaavan veturin konseptisuunnittelusta.  ”Tänään ajetut testiajot todistavat, että nykyiset veturit ovat jo muutettavissa autonomisiksi”, arvioi yrityksen toimitusjohtaja Kimmo Hämäläinen.

Lisää: Projektin sivut (LINKKI).

Aloituskuva: Hahmotelma autonomisen junayksikön toiminnasta.