Uudenlaiset droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa. Tiedolle on tarvetta, sillä tulvariskien vaikutukset ulottuvat niin ympäristöön kuin maankäyttöönkin. 

Kevättulvat syntyvät Suomessa tavallisesti, kun talven lumet sulavat nopeasti tai kun kevätsateet osuvat ajalle, jolloin maa on vielä roudassa. Tulvia on esiintynyt erityisesti Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat osana Suomen Akatemian rahoittamaa Digitaaliset vedet –lippulaivaa tuottavat tarkkaa mittaus- ja mallinnustietoa, jotta jokien tulviin ja niiden vaikutuksiin voidaan varautua ajoissa.

Mittauksia on tehty muun muassa Pohjois-Suomessa Oulankajoella, Tenojoella ja Pulmankijoella sekä Etelä-Suomessa Vantaanjoella.  Tutkijat hyödyntävät moninaisia liikkuvia ja kiinteitä, autonomisia mittauslaitteistoja.

Käytössä on esimerkiksi jokien pohjaa mittaava droonivene sekä ympäristöstä tietoa keräävä selkäreppuna kannettava laserkeilain.   Mittauksia tehdään sekä sisävesillä että Itämeren rannikkoalueilla eri vuodenaikoina, myös talvella jääpeitteen alla.

Kerätyn tiedon pohjalta esimerkiksi joesta voidaan tehdä digitaalinen kaksonen. Sen avulla voidaan mallintaa tulvien vaikutuksia ympäristöön.   Mukana mittauksissa on Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI lisäksi Turun yliopisto Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos ja Oulun yliopisto.

Tulvatutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Digitaaliset Vedet (DIWA) -lippulaivaa, Suomen Akatemian ja Euroopan Unionin NextGenerationEU-ohjelman aiemmin rahoittaman Hydro-RI-Platform –tutkimusinfrastruktuurin laitteistoilla on keskeinen rooli tutkimusaineistojen keruussa.

Kuvat: Suomalaistutkijoiden käytössä on jokien pohjaa mittaava droonivene lasermittausten lisäksi. Kuva: Ville Kankare