Valolla ohjattava nestekidemuovi on saatu liikkumaan ja tarttumaan esineisiin, kertovat Tampereen ja Aalto-yliopiston tutkijat. Tulos voi olla askel kohti uusia pehmeän robotiikan sovelluksia tulevaisuudessa. Uudenlaisen valorobotin toimintaa voit tutusta uutiseen linkitetyn nettivideon kautta.
Tag: Suomen Akatemia
Lentävä spektrikamera selvittää kuinka metsä voi
Rahaa syvän tietotekniikan tutkimukseen
Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 17 eri ICT 2023 -ohjelman hankkeelle. Niissä on yhteensä 32 osahanketta ja akatemia rahoittaa hankkeita yhteensä noin 9,25 miljoonalla eurolla. Hankkeissa tutkitaan muun muassa ihmisen ja kondeiden yhteistoimintaa, IoT-ratkaisuja metsien drone-kuvantamistekniikoita.
Akatemia painotti läpimurtoja ja nuoruutta rahanjaossaan
Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 86 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan 114 eri osahanketta. Toimikunta rahoitti akatemiahankkeita yhteensä 50,5 miljoonalla eurolla. Myös nuorten tutkijoiden osuutta korostettiin lisärahoituksella.
Tutkimuslaitteistoihin ja palveluihin yli 30 miljoonaa euroa
Suomen Akatemia jakaa yli 30 miljoonaa euroa tiedettä edistäville tutkimusinfrastruktuureille. Niitä ovat kvanttitekniikan ja uusien verkkotekniikoiden lisäksi esimerkiksi biotalouden ja genomiikan tutkimus. Samalla halutaan edistää merentutkimuksen teknologista kehitystä ja tutkimusdatan parempaa käyttöä.
Painettu äly ja tulevaisuuden langattomat saivat kehitysrahaa
Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt kansallisten ja kansainvälisten tutkimusympäristöjen kehittämiseen yhteensä 12 miljoonaa euroa. Rahoitusta sai kahdeksan kohdetta. Mukana oli myös kaksi uutta, joissa tutkitaan painettua älykkyyttä sekä toisessa tulevaisuuden langattomia verkkoja.
Tieteen taso noussut – yrityksiin tarvitaan silti lisää tohtoreita
Suomen tieteen taso on noussut 2010-luvulla, kertoo Suomen Akatemia raportissaan. Uudenlaiset tutkimuksen ja osaamisen keskittymät, ilmiöpohjaisuus ja profiloituminen luovat selvityksen mukaan pohjaa tulevalle kehitykselle, vaikka valtion tutkimuskeskuksessa tutkimusvuodet ovat vähentyneet. Lisäksi tohtoritason tutkijoita tarvitaan yrityksiin lisää.
