Uusi läpimurto: Nanotekniikalla vedestä vetyä

Oululaiset mikroelektroniikan tutkijat ovat mukana tieteellisessä läpimurrossa, jolla voidaan edistää merkittävästi vihreän energian tuotantoa. Uusi nanotekniikkaan perustuva katalysaattori voi tulevaisuudessa mahdollistaa laajamittaisemman vedyn tuotannon uusiutuvista energialähteistä.

Video: Keinotekoisia materiaaleja atomi kerrallaan

Aalto-yliopiston tutkijat ovat toteuttaneet keinotekoisia materiaaleja, joiden elektronisia ominaisuuksia on muunnettu. Tutkijat ovat onnistuneet liikuttamalla yksittäisiä atomeja, luomaan atomihiloja, joilla on ennalta määritelty sähkövaste.

Video: Palvelurobotit hyväksytään kokeilujen jälkeen

Suomalaiset kokevat palvelurobotit hyväksyttäviksi vasta päästyään kokeilemaan niitä ja saatuaan roboteista omakohtaisia kokemuksia. Näin kertoo professori Ville Kyrki Aalto Helsingin yliopistosta. Akatemian hankkeessa haettiin palautetta erityisesti robottien hyödyntämiseen ikääntyvän väestön tueksi. Katso video robotin opettamisesta.

Älyteräksestä syntyy materiaalien internet

Ruotsalainen teräsjätti SSAB on saanut päätökseen ensimmäisen vaiheen kehitys- ja tutkimusprojektista, jossa tutkitaan älyteräksen digitaalista alustaa, jonka avulla teräkseen voitaisiin ladata valmistus- ja muuta tietoa. Identiteettikoodi yhdistäisi teräslevyn ja sitä koskevan tiedon teräslevyn hyödyntäjälle ja loppuasiakkaalle. Uutta ideaa kokeillaan pilottihankkeessa, jossa on mukana Suomesta muun muassa Meyer, Cajo, Dimecc ja alan tutkimuslaitokset.

DNA-pohjainen sähkölaite yhdellä elektronilla

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen (NSC) sekä Tampereen yliopiston BioMediTechin (BMT) tutkijat ovat onnistuneet rakentamaan nanokokoisia sähköisiä laitteita. Niissä hyödynnetään DNA:ta ja erityisesti sen ilmiömäisiä itsejärjestäytymisominaisuuksia.

Tutkimuksen kärkihankkeisiin 30 miljoonaa euroa

Suomen Akatemia on valinnut 101 tutkimushanketta rahoitettavaksi Tutkimuksella eteenpäin -kärkihankerahoituksella. Akatemian kärkihankerahoitus on 30 miljoonaa euroa. Rahoitusta saivat eniten fysiikka, tietojenkäsittelytieteet, sähkötekniikka ja elektroniikka, neurotieteet ja ympäristötieteet.

Maailman pienimmät kultaketjut nanotekniikalla

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen (NSC) tutkijat ovat onnistuneet muodostamaan maailman pienimpiä kultaketjuja. Noin yhden nanometrin kokoisia kultahiukkasia yhdistettiin molekyyleillä toisiinsa, jolloin ne muodostivat kultahiukkasten ketjuja ja renkaita.

Suomi kokeilee aktiivisesti älykkäitä energiaratkaisuja

Suomi on perinteisesti keksijöiden maa, ja nyt myös kokeilijoiden maa. Uuusin energiaideoihin keskittynyt Smart Energy Transition -hanke kertoo kokeilujen käynnistyneen aktiivisesti. Pilotteja olevan joka puolella Suomea. Yli sata hanketta on kuvattu www.energiakokeilut.fi -tietopankkiin.

ESOF2016: Nanomateriaaleissa piilee myös riskejä

Nanoteknologian kaupallinen käyttö lisääntyy. Nanomateriaaleja ja -tekniikoita on jo valtava määrä, mutta riskien ennakointi on puutteellista. Työterveyslaitos ja Akatemia nostavat aiheen esiin heinäkuun lopulla Englannissa järjestettävässä European Science Forumissa.