Suomessa lähes kaikki uudet autot voivat olla jo vuoteen 2035 mennessä sähkö- ja osa jopa ensimmäisiä robottiautoja, arvioidaan Liikenne- ja viestintäministeriön skenaarioselvityksessä. Silti yhtä yksinkertaista tietä uudistuksessa ei ole. Esimerkiksi pelkälle biopolttoaineelle eivät Suomen metsät riitä.
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän skenaarioväliraportti julkaistiin eilen. Varsinainen toteuttamiskelpoinen toimenpideohjelmaehdotus ja ehdotuksen vaikutusarvioinnit esitellään loppuraportissa joulukuussa 2018.
Työryhmä on luonut kolme toisistaan selvästi erottuvaa ja osin varsin rajua skenaariota, muutospolkua, jotka tuovat esille eri tekijöiden vaikutuksen päästöjen määrään. Skenaarioissa esitetään myös, millaisia keinoja tavoitteiden saavuttaminen vaatisi. Vaihtoehdot esitellään ääriskenaarioina.
Muutospolut eivät vielä ole ehdotus toteutettavista toimenpiteistä, vaan keskustelua aiheuttava listaus toimista, joilla eri tulevaisuuskuviin päästäisiin. Ajatuksena on, että näiden toimenpiteiden joukosta viisaasti valitsemalla voidaan vähentää ja lopulta kokonaan poistaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt.
Bio-polussa päästöjä vähennetään luopumalla fossiilisista polttoaineista ja ottamalla käyttöön uusiutuvia tai entistä vähäpäästöisempiä polttoaineita. Bio-polussa ongelmaksi muodostuu kestävällä tavalla tuotettujen biopolttoaineiden saatavuus ja hinta sekä vaikutukset hiilinieluihin. Suomen metsät ei riitä totaaliseen bioliikkumiseen.
Tekno-polussa päästöjä vähennetään pääosin hyödyntämällä liikennevälineiden teknologista kehitystä siirtymällä voimakkaammin sähköautoihin. Tekno-polussa haasteena on koko autokannan ja muiden liikennevälineiden uusiminen päästövähennysten kannalta tarpeeksi nopeasti.
Sähköautot ovat kalliita ja veroratkaisut pieniä. Julkisessa liikenteessä tilanne on myös tärkeä. Sen sijaan tilanne on samankaltainen tai vielä haastavampi vesi- ja lentoliikenteessä. Suomessa kokeillaan jo sähkötoimista pienlentokonetta, mutta suurien lentokoneiden valmistajat vasta hakevat tuntumaa tutkimuksella.
Muutospolut on kuvattu toisistaan erillisinä, mutta niillä on monia yhtymäkohtia. Kaikilla muutospoluilla on sama tavoite: liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistaminen vuoteen 2045 mennessä.
Bensiiniautot kielletään 2035?
Tekno-Suomi-skenariossa bensiini- ja dieselkäyttöisten uusien autojen (henkilö- ja pakettiautojen) myynti olisi kielletty vuonna 2035. Tavanomaiset bensiini- ja dieselautot olisivat lähes täysin kadonneet liikenteestä. Tilalle ovat tulleet erilaiset sähkö-, vety- ja kaasuautot.
Täyssähköautot ovat skenaarion mukaan henkilöautokannassa kokonaan syrjäyttäneet ladattavat hybridit jo vuoden 2030 tienoilla. Autokannan uudistumista olisi vauhditettu myös julkisten hankintojen kautta. Julkisen sektorin puhtaiden ajoneuvojen hankinnoille olisi asetettu minimitavoitteet.
Puhtaita ajoneuvohankintoja koskevat minimitavoitteet olisi Tekno-Suomessa viety osaksi myös yritysten kuljetuspalveluhankintoja lainsäädännön keinoin. Sähköbussien yleistymistä kaupunkiliikenteessä olisi lisäksi edistetty muun muassa liikennöitsijöille suunnattujen investointitukien avulla.
Raskaassa kalustossa näkyisi monenlaisia sähköautoja (vety- ja johdinautot mukaan lukien), mutta myös perinteisiä polttomoottoriautoja, joiden käyttövoimana olisi uusiutuva diesel, biokaasu tai jokin muu uusiutuva polttoaine. Lähimerenkulussa ja sisävesiliikenteessä sähkökäyttöisten alusten määrä lisääntyisi skenaarion mukaan merkittävästi.
Tekno-Suomen skenaariossa olisi jo vuonna 2030 liikenteessä yli 900 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja noin 140 000 kaasukäyttöistä henkilöautoa. Vuonna 2045 sähkökäyttöisiä henkilöautoja voisi olla jo 2,6 miljoonaa kappaletta ja kaasuautoja noin 215 000 kappaletta.
Automaattiajamisen edellytysten parantamiseen olisi skenaariosssa panostettu valtion, kuntien ja yksityissektorin yhteistyönä. Alkuvaiheessa automaatiota olisi hyödynnetty etenkin kaupunkiseutujen sisäisessä liikenteessä lyhyillä, ennalta määritellyillä reiteillä, mikä parantantaisi jaetun liikenteen palvelutasoa.
Myöhemmässä vaiheessa automaattiajaminen tulisi mukaan siten, että vuonna 2045 lähes puolet autoista olisi jo ns. korkean tason automaattiautoja. Tämä yhdessä liikenteen muun digitalisaation kanssa parantaisi merkittävästi jaettujen kyytien palvelutarjontaa.
Itseajavat robottiautot tulevat ja kaupunkiseuduilla voi olla kehitetty jpkaupunki- ja pienlogistiikkaa sekä uusia jakelulogistiikan ratkaisuja, ottamalla käyttöön esimerkiksi autonomiset dronejakelut ja muut logistiikkarobotit sekä eri kuljetuksia yhdistelevät, autonomista jakelua hyödyntävät erityyppiset logistiikkaratkaisut.
Kolmas tulevaisuudenkuva on palveluskenaario, jossa vähennettäisiin rajusti tieliikennettä ja yksityisautoilua erityisesti kaupungeissa ja suosittaisiin yhteisliikennettä ja kevyen liikenteen keinoja. Siihen varmaan ainakin valtion puolta verotus- ja käyttömaksut ovat helpoin ohjaustapa.
Lisää: Hiiletön liikenne 2045 – polkuja päästöttömään tulevaisuuteen. Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 9/2018 (LINKKI, 2,5 Mt, pdf)
Kuvituskuva: Mercedes-Benzin visio robottiautosta.
Päivitetty ja tehty tarkennuksia 14.9.2018.
Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran kuukaudessa. (LINKKI)
LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA
Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!