Teollisuuteen ajetaan uutta älyä

Suomea ajetaan datatalouden paalupaikalle. Kaksi vuotta sitten aloitettu intelligent Industry tähtää maailman edistyksellisimpiin älykkäisiin autonomisiin järjestelmiin. Seuraavalla kaksivuotisella kaudella yhteisö jatkaa edelleen uuden visionsa ja tiekartan toimeenpanoa.

Kasvua haetaan digitalisaatiosta – rekrytointivaikeudet rassaavat

Suomalaisten teknologiayritysten tulevaisuuden kasvukeinot ovat digitalisaatio ja uuden kehittäminen. Etunenässä kehityksessä ovat odotetusti IT- ja elektroniikkayritykset, selviää Teknologiateollisuuden kartoituksesta. Suurimmaksi esteeksi kasvulle nähtiin kuitenkin alan rekrytointiongelmat.

Unescolle uusi digiprofessori – Suomesta

Jyväskylän Informaatioteknologian tiedekunnan professori Pekka Neittaanmäki on nimitetty neljäksi vuodeksi digitaalisten alustojen UNESCO-professoriksi . Suomessa on hänen lisäksee kuusi muuta Unescon professuuria.

Telia tuo älypohjalliset junnuvalmennukseen

Huipputasolla urheilijat käyttävät jo laajalti digipalveluita ja viimeisintä dataa harjoittelun tukena, mutta nyt Telia haluaa tukea uusimmalla tekniikalla myös Palloliiton juniorijoukkueiden harjoittelua. Yritys tuo junioreille tarjolle suomalaisen Xampionin liikeanturein varustetut älypohjalliset.

Liikenteen digipilotti Vantaan Aviapolikseen – jopa droneja

Kuinka yksityisautoilu ja julkinen liikenne sidotaan toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi? Entä miten digitaalisuus ja data parantavat liikkumisen palveluita? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Helsinki-Vantaan lentoaseman Aviapoliksen Liikennelabra-hankkeessa yhteiskäyttöautoista lentäviin pakettidroneihin.

Suomi tarvitsee digiministerin – järjestöt vaativat

Teknologia- ja ohjelmistoteollisuus vaativat seuraavaan hallitukseen tiedepolitiikasta ja digitalisaatiosta vastaavaa ministeriä. Mukana ovat Teknologiateollisuuden lisäksi ohjelmistoyrittäjät, Palvelualojen työnantajat ja Suomen Yrittäjät.

Digituottavuus voi jäädä heikoksi

Digitaalisuuden tenhoa ei pidä vähätellä, mutta jos ei huolehdita digitaalisen kulttuurin syntymisestä, käytettävyydestä ja työntekijöiden koulutuksesta niin suunnitellut tuottavuusedut voivat jäädä saamatta. Tämä selviää Microsoftin julkistamasta yli 20 000 eurooppalaista työntekijää koskevasta selvityksestä.

Maailman suurin tutkimusohjelma uusiksi – Suomelle isompi osuus

EU-komission korkean tason ryhmä esitteli eilen Brysselissä suosituksensa tutkimus- ja kehitysohjelman jatkosta. ’’Suomalaisilla yrityksillä ja tutkimuslaitoksilla on nyt mahtava mahdollisuus saada paljon nykyistä suurempi osuus noin 120 miljardin euron tutkimuspotista”, kiteyttää ryhmän suomalaisjäsen Harri Kulmala Dimeccistä.