Innovaatiotutkijasta vuoden professori

Lappeenrannan teknillisestä yliopiston professori Karl-Erik Michelsen on valittu vuoden professoriksi. Michelsen on tutkinut laajalti suomalaista innovaatiojärjestelmää, teknologiaa ja teollisuutta. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa.

Ohuita nanorakenteita metallin alkuaineista

Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat luoneet pohjan uudentyyppisten atominohuiden, tasomaisten nanorakenteiden tutkimukselle. Uutta rakenteissa on se, että ne on tehty pelkästään metallisista alkuaineista.

Teollisuuden t&k-toiminta vihdoin kasvuun

Elinkeinoelämä EK:n investointitiedustelun mukaan teollisuuden Suomeen kiinteät investoinnit kasvoivat viime vuonna voimakkaasti, mutta kuluvana vuonna niiden odotetaan kääntyvän laskuun. Lasku johtuu ennen kaikkea muutamien suurten teollisuuskohteiden valmistumisesta. Sen sijaan tutkimus- ja tuotekehityspanokset ovat pääsemässä kasvuun kuluvan vuoden aikana.

IoT-anturit tuovat tietotulvan – uusia keinoja tarvitaan

Nykyinen siruteknologia ei kykene hallitsemaan esineiden internetin synnyttämiä datamassoja. Jo yksi älykello, siivousrobotti tai itsestään ajava auto voi tuottaa gigatavuittain dataa päivässä. Aalto-yliopistossa kehitetään ratkaisuksi aivojen toimintaa jäljittelevien tietokoneiden komponentteja.

Lentävä huoltorobotti toi lähes neljä miljoonaa euroa

Oulun yliopiston vetämä projekti lentävän huoltorobotin kehittämiseksi on saanut EU:lta lähes neljän miljoonan euron Horizon 2020 -puiterahoituksen. Tavoitteena on kehittää maassa että ilmassa liikkuva robotti kohteisiin, joissa työskentely olisi ihmisille vaarallista ja joihin aikaisemmilla roboteilla ei ole päästy.

Vuoden teknologia-kirjat

Suomessa on julkaistu runsaasti kirjoja Nokian kännykkäbisneksestä. Niiden lisäksi tarjolla on muitakin huipputekniikkaa käsitteleviä teoksia. Yksi kiintoisimpia on Pentti O. A. Haikosen kirja tekoälyn vaikutuksista tai Paula Havasteen ja Jussi Sippolan teos Ideoiden Suomesta.

Suomalaisteollisuus hyödyntämään digidataa – Nokia mukaan

Suomalaisten teollisuusyritysten tutkimuskeskittymä Dimecc käynnistää uuden ekosysteemin, jonka avulla halutaan vauhdittaa digitaalisen datan muuttamiseksi uutta luovaksi liiketoiminnaksi. Uudessa ekosysteemissä loppuasiakas on nostettu digitalisaation keskiöön. Uudessa ekosysteemissä loppuasiakas on nostettu digitalisaation keskiöön. Mukana on kaikki suurimmat suomalaiset teolliset toimijat Nokiasta Konecranesiin.

Yhdestä koeputkellisesta miljoonia laitteita

Jyväskylän yliopistossa on tutkittu, miten DNA:n ja kultananohiukkasten avulla pystytään luomaan uusia antureita ja sähköisiä komponentteja. Käytetyt menetelmät perustuvat itsejärjestäytyvyyteen. Yksittäinen koeputki voi toimia tehtaana, joka valmistaa miljoonia laitteita yhtäaikaisesti.

Suomalaistekniikalla ennätystarkkaa kuvaa

Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen Scanning Droplet Adhesion Microscopy (SDAM) -mittaustekniikan. Ratkaisun avulla voidaan tutkia entistä tarkemmin superhydrofobisten materiaalien kastumisominaisuuksia, esimerkiksi miten neste leviää ja käyttäytyy tietyllä pinnalla.