Älyteräksestä syntyy materiaalien internet

Ruotsalainen teräsjätti SSAB on saanut päätökseen ensimmäisen vaiheen kehitys- ja tutkimusprojektista, jossa tutkitaan älyteräksen digitaalista alustaa, jonka avulla teräkseen voitaisiin ladata valmistus- ja muuta tietoa. Identiteettikoodi yhdistäisi teräslevyn ja sitä koskevan tiedon teräslevyn hyödyntäjälle ja loppuasiakkaalle. Uutta ideaa kokeillaan pilottihankkeessa, jossa on mukana Suomesta muun muassa Meyer, Cajo, Dimecc ja alan tutkimuslaitokset.

Microsoftilta IoT-laboratorio Suomeen

Microsoft perustaa Suomeen esineiden internetiin keskittyvän laboratorion ja säätiön. Yritys sijoittaa IoT Paja -nimiseen säätiöön 14 miljoonaa dollaria ja laitteistoja sekä tilat startup-yritysten käyttöön. Uuden laboratorion aloittamista tukee myös Innovaatiorahoituskeskus Tekes.

Tavaroille oma pilvialusta – lisätty todellisuus mukaan

Tavaroiden IoT-pilvipalvelua kehittävä Thing2Data-hanke laajentaa lisättyyn todellisuuteen. Ensimmäisen vaiheen määritystyö ja toteutus ovat projektia vetävän Sovelton mukaan edenneet ripeästi. Kokeilua varten testisovelluksia on kaikille päätelaitteille kännykästä Hololens-silmikkoon.

Optinen MEMS tuo uusia ominaisuuksia kännykkään

VTT:n optinen MEMS-anturi tuo spektrikuvantamisen käyttömahdollisuudet kuluttajasovelluksiin. Uuden MEMS-tekniikan avulla kuluttaja voi tulevaisuudessa havaita kännykkänsä avulla vaikkapa poikkeamia ruoan laadussa tai tarkkailla terveyttään.

Kertakäyttöisiä anturiliuskoja rullalta rullalle

VTT:n tutkija Sanna Aikio on kehittänyt kertakäyttöisiä optisia antureita, ns. integroituja Youngin interferometrejä, kannettavaan diagnostiikkaan. Kertakäyttöisiä anturiliuskoja voidaan valmistaa suomalaisella rullalta rullalle -menetelmällä varsin edullisesti.

Helsinki jatkaa sähkö- ja biobussien tutkimusta

Helsingin seudun liikenne ja VTT jatkavat yhteistyötään älykkään liikenteen edistämiseksi. Yhtiöt ovat sopineet enintään kolmen miljoonan euron arvoisen puitesopimuksesta vuosiille 2017-2019. Mukana on esimerkiksi sähköbussien tutkimusta.

Elektroniikan keramiikkakomponentteja uusin keinoin

Oulun yliopistossa on kehitetty uusi valmistusmenetelmä, jonka ansiosta keraamikomponentteja voidaan tehdä 3D-tulostamalla tai suoraan osaksi painettavaa elektroniikkaa. Uusi menetelmä avaa mahdollisuuden tehdä elektroniikan ja tietoliikennetekniikan sovelluksiin runsaasti uusia ominaisuuksia – vieläpä entistä taloudellisemmin ja luotettavammin.

DNA-pohjainen sähkölaite yhdellä elektronilla

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen (NSC) sekä Tampereen yliopiston BioMediTechin (BMT) tutkijat ovat onnistuneet rakentamaan nanokokoisia sähköisiä laitteita. Niissä hyödynnetään DNA:ta ja erityisesti sen ilmiömäisiä itsejärjestäytymisominaisuuksia.

Innovaatiosetelistä tuli tukihitti

Tekesin innovaatiosetelikokeilu spurttasi kovaan vauhtiin ensimmäisellä viikolla. Hakemuksia tuli 150 kappaletta, joista sadasta käsitellystä 69 hyväksyttiin. Myös palveluntarjoajiksi on paljon halukkaita, Tekesin listalle on ilmoittautunut jo satoja tekniikan ja konsultoinnin yrityksiä ja organisaatioita.

Suomi hakee biotalteenotosta uutta bisnestä

VTT kehittää biomassan polttoteknologiaa, jossa hiilidioksidia voitaisiin ottaa talteen. Tutkimuslaitoksen Bioruukki-koelaitoksella on puupelleteillä saatu jo lupaavia tuloksia. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS, Carbon Capture and Storage) voisi leikata kaikkia Suomen päästöjä jopa kolmanneksen.