Parempia lisätyn todellisuuden älylaseja – suomalaisyritys mukana

Piirivalmistaja STMicroelectronics on julkistanut uuden lisätyn todellisuuden älylasien LaSAR-ekosysteemin. Ryhmän muita perustajia ovat ST: lisäksi suomalainen Displelix sekä Osram, Mega1 ja Applied Material. Tarkoitus on kehittää älylasit, jotka ovat keveät ja tarjoavat ennennäkemättömät käyttöominaisuudet.

Näin muuttui miljoonan euron Millennium-teknologiapalkinto

Suomalainen miljoonan euron Millennium-teknologiapalkinto jäi tänä vuonna jakamatta koronan takia. Seuraavan kerran palkinto onkin jaossa ensi vuoden toukokuussa, jolloin voittaja saa miljoonan euron lisäksi uuden Milky Way -palkintoteoksen. Katso videolta palkintoesineen tehneen kuvanveistäjä Pekka Jylhän haastattelu.

Tuottava idea -kilpailun voittajat on valittu

Kansallisen voiton yrityssarjassa vei säkyläläinen IntLog siirrettävillä moduulirakenteisilla QuickSpace -tiloillaan. Startup-sarjan voitto meni Afstor Oy:lle, jonka innovaatio on erityisesti Afrikkaan tarkoitettu aurinkosähköjärjestelmä, johon on yhdistetty induktioliesi. Yhteiskuntasarjan voiton vei Loimaan kaupungin koulujen Robotiikkalainaamo.

Uutuuskirja palvelurobotiikasta

Tamperelaisen Vastapainon julkaisema ’’Robotin hoiviin?’’ tarkastelee uudenlaisten palvelurobottien käyttöönottoon liittyviä sosiaalisia ja eettisiä haasteita yhteiskuntatieteen ja filosofian näkökulmista.

Älykankaasta kiertyvät robottisiivet

Yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet robottikankaan, jota voidaan käyttää jopa muunneltavana ja kantavana rakenteena vaikka tulevaisuuden lentokoneissa. Tutkijat näkevät robottikankaalle käyttöä esimerkiksi  käyttöön mukautuvissa rakenteissa, aktiivissa puristusvaatteitteissa, älykkäissä kuormaverkoissa tai vaikka uudelleen konfiguroitavissa RF-antenneissa.

Enontekiön ”revontulitutka” luotaa avaruutta

Suomen Karesuvantoon on rakenteilla hehtaarin kokoinen EISCAT:n sirontatutkan antennikenttä, joka välittää muutaman vuoden päästä kolmiulotteista kuvaa yläilmakehästä. Noin 10 000 antennin rakenteet eivät saa vuosikymmenten varrella liikahtaa millimetriäkään, joten routivan maan vaikutukset rakenteisiin on testattu poikkeuksellisen huolellisesti.