Puolijohteiden kauppa nousi Euroopassa rajusti

Elektroniikan puolijohdekomponenttien kauppa kasvoi alkuvuonna Euroopassa entistä vauhdikkaammin. Kasvua tuli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 22,9 prosenttia 4,08 miljardiin euroon. Samaan aikaan tarvittiin liittimiä ja muuta mekaniikkaa tosin vain prosentin verran vuoden takaista enemmän eli 1,82 miljardia euroa.

Nykyelektroniikan suunnittelukoulu, osa 2. Kohti protoa piireistä moduuleihin ja ohjelmointiin

Uudella älyelektroniikalla ja sulautetuilla mikroprosessoreilla voidaan toteuttaa entistä paremmin toimivia laitteita ja entistä pienempinä. Silti uudetkin laitteet rakentuvat yhdestä tai useammasta piirilevystä, joihin tarvittavat komponentit on juotettu ja kaapeloitu.

Nykyelektroniikan suunnittelukoulu, osa 1: Tutki, selvitä ja valitse

Uusimmalla älyelektroniikalla ja sulautetuilla mikroprosessoreilla voidaan toteuttaa paremmin toimivia laitteita ja entistä pienempinä. Niissä voidaan hyödyntää IT- ja tietoliikenneratkaisuja, joita on tarjolla piireistä moduuleihin. Tämä juttusarja pyrkii tarjoamaan sinulle ideoita ja käytännön tietoa uudenlaisten laitteiden kehittämiseen.

Näin USB-liitäntä muuttuu – vauhtia ja nopeaa latausta

Tietokoneissa ja monissa niiden lisälaitteissa USB-liitäntä on jo yleisin liitäntätapa ja kännyköiden latauksessa UBS-C:stä on tulossa vakioliitäntä. Euroopan Unioni vaatii jo, että kaikkien uusien kännyköiden on käytettävä vuoteen 2024 mennessä USB-C-liitäntää latausliitäntänä. Jopa Apple on tyytymässä päätökseen ja tuomassa tietokoneiden lisäksi USB-C:n myös kännyköihin.

Suomalainen optinen atomikello maailman kärkeen?

Valtion teknologian tutkimuskeskus VTT:n kehittämä optinen kello on osoittautunut koekäytössä toimivaksi, ja sen mittaustarkkuutta paranee lähivuosina edelleen. Tavoitteena on, että Suomi voisi osallistua entistä tarkemman optisen atomikellonsa avulla myös maailmanlaajuisen ajan ylläpitoon ja SI-sekunnin tarkempaan määrittelyyn.