Bottiverkon lonkerot leviävät jo IoT-laitteisiin

Tietoturvayhtiö Check Pointin mukaan helmikuussa hyökkäykset Mirai-bottiverkolle alttiisiin haavoittuvuuksiin lisääntyivät huomattavasti. Mirai-bottiverkko on tunnettu erityisesti IoT (Internet of Things) -laitteiden tartuttamisesta ja massiivisista DDoS-hyökkäyksistä.

Check Pointin mukaan haavoittuvuus, joka tunnetaan nimellä “PHP php-cgi Query String Parameter Code Execution”, oli helmikuun kuudenneksi hyödynnetyin. Se vaikutti 20 prosenttiin organisaatioista ympäri maailmaa, luvun ollessa tammikuussa kaksi prosenttia.

Tutkijat varoittavat organisaatioita myös Emotetista, joka oli kuukauden toiseksi käytetyin haittaohjelma ja yleisin bottiverkko. Se on levinnyt helmikuussa kahdella uudella vektorilla. Näistä ensimmäinen oli amerikkalaiskäyttäjille suunnattu SMS-tietojenkalastelukampanja.

Emotet esiintyi helmikuussa seitsemässä prosentissa organisaatioista maailmanlaajuisesti, määrän ollessa tammikuussa 13 prosenttia. Silloin sitä levitettiin esimerkiksi koronavirusaiheisten roskapostikampanjoiden kautta. Tämä osoittaa, kuinka nopeasti kyberrikolliset muuttavat hyökkäystensä aiheita ja yrittävät näin maksimoida tartuntojen määrän.

”Helmikuun merkittävimmät uhat olivat monipuolisia haittaohjelmia, kuten XMRig ja Emotet. Rikolliset pyrkivät rakentamaan mahdollisimman laajan tartunnan saaneiden laitteiden verkoston. He hyödyntävät sitä ansaintatarkoituksessa monin tavoin kiristysohjelmista DDoS-hyökkäyksiin”, kertoo Check Pointin Threat Intelligence & Research, Products -ryhmän johtaja Maya Horowitz.

Suomessa helmikuun yleisin haittaohjelma oli RiGEK, jota esiintyi noin yhdeksässä prosentissa yritysverkoista. RigEK käyttää Flash-, Java-, Silverlight- ja Internet Explorer -sovelluksia. Tartuntaketju alkaa uudelleenohjauksella aloitussivulle, joka sisältää haavoittuvat plug-init tarkistavan JavaScriptin.

Kuukausittain laadittava haittaohjelmatilasto perustuu Check Pointin verkon ThreatCloudin-tietokantaan, jossa tarkastetaan koko ajan yli 2,5 miljardia verkkosivustoa ja 500 miljoonaa tiedostoa.

Suomen yleisimmät haittaohjelmat helmikuussa 2020

  1. RigEK – Haittaohjelmien lataaja Flash-, Java-, Silverlight- ja Internet Explorer -sovelluksissa. Esiintyvyys 8,93 %.
  2. XMRig – Monero-kryptovaluutan louhija. Esiintyvyys 8.48 %.
  3. Jsecoin – Verkkosivuille upotettava kryptovaluutan louhintaohjelma. Esiintyvyys 4,91 %.
  4. TrickBot – Pääasiassa pankkihuijauksiin tähtäävä haittaohjelma. Esiintyvyys 4,91 %.
  5. Hiddad – Android-haittaohjelma, joka pakkaa sovelluksia uudelleen ja laittaa ne tarjolle kolmannen osapuolen sovelluskauppaan. Esiintyvyys 3,57 %.
  6. Bonzo. Esiintyvyys 2,23 %.
  7. Remcos – Jakaa haittaohjelmia roskaposteihin liitettyjen Microsoft Office -asiakirjojen kautta. Esiintyvyys 1,79 %.
  8. Scar. Troijalainen, joka varastaa käyttäjän kirjautumistiedot eri verkkosivustoilta ja lataa lisää haittaohjelmia. Esiintyvyys 1,79 %.
  9. Ewind. Esiintyvyys 1,34 %.
  10. Ramnit. – Mato, joka leviää pääasiassa ulkoisten kovalevyjen ja avoimien FTP-palvelinten kautta. Mato luo itsestään kopion ja tartuttaa laitteen ulkoiset ja sisäiset muistit. Esiintyvyys 1,34 %.