Video: Palvelurobotit hyväksytään kokeilujen jälkeen

Suomalaiset kokevat palvelurobotit hyväksyttäviksi vasta päästyään kokeilemaan niitä ja saatuaan roboteista omakohtaisia kokemuksia. Näin kertoo professori Ville Kyrki Aalto Helsingin yliopistosta. Akatemian hankkeessa haettiin palautetta erityisesti robottien hyödyntämiseen ikääntyvän väestön tueksi. Katso video robotin opettamisesta.

Uuden selvityksen mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista hyväksyy niiden käytön työssä ja yhdeksän kymmenestä pitää robotteja tarpeellisina, koska ne voivat hoitaa vaikkapa ihmisille vaarallisia töitä. Sen sijaan asenteet robottien käyttöön terveydenhuollon puolella ovat negatiivisempia. Puolet suomalaisista kokee epämiellyttäväksi ajatuksen, että robotit ovat mukana vanhusten hoitopalveluissa. Siihen kuitenkin ollaan menossa.

Japanilainen Paro-robottihylje on Suomessa käytössä useissa ikäihmisten palvelutaloissa.

Tällä hetkellä hoivaroboteista ollaan todella innostuneita ja niiden toivotaan pelastavan hyvinvointipalvelut tulevaisuudessa. Hoivarobottien kehitykseen panostetaan merkittävästi ympäri maailmaa.

”Erilaisia pilotteja ja kokeiluja on runsaasti, mutta kaupallisia menestystarinoita ei kuitenkaan juuri ole lukuun ottamatta Japanissa kehitettyä hyljettä muistuttavaa Paro-terapiarobottia”, Ville Kyrki kertoo.

”Robottisovellukset erityisesti hoiva-alalla ovat vielä suunnittelupöydällä, joten nopeita säästöjä ei liene saavutettavissa ihan heti. Alalla on kuitenkin paljon mahdollisuuksia uuteen kansainväliseen liiketoimintaan, koska vanhuspalveluiden haasteet ovat globaalisti samankaltaisia”, Ville Kyrki sanoo.

Nykyaikaisen robotin liikeradat voi ohjelmoida opettamalla.

Robotille voi opettaa monia ihmismäisiä taitoja esimerkiksi näyttämällä työkalujen, kuten höylän käyttöä (kuvassa). Ihmisen imitointi on hyvä tapa opettaa roboteille taitoja, erityisesti silloin kun taitojen kuvaaminen tietokoneohjelmalla on vaikeaa. Robotista voi myös ottaa kiinni ja näyttää sille haluamansa liikeradan.

Robotit ovat tulleet kosketusetäisyydelle ihmistä ja arkea, kun niiden turvallisuuteen liittyvä teknologia on kehittynyt. Turvallisempi kontakti ihmisen ja robotin välillä avaa uusia tapoja ja alueita, joilla robotteja voi käyttää.

Yhteistoimintarobotit voivat toimia turvallisesti ihmisen rinnalla ja ne voivat auttaa esimerkiksi syömään tai nostamaan esineitä.

”Robotit ovat jo melko taitavia liikkumaan erilaisissa ympäristöissä, mutta niiden kyvyt käsitellä esineitä ovat vielä varsin vajavaiset. Mahdollisuus koskettaa robottia luo uuden tavan opettaa robotille taitoja, joita se yhteiselossa ihmisen kanssa tarvitsee”, Ville Kyrki sanoo.

LISÄÄ: Aalto-yliopiston Ville Kyrkin tutkimusryhmän video robottien opettamisesta ja ohjelmoinnista (LINKKI, video) ja Uusiteknologia.fi:n uutinen 11.1.2916 VTT:n ikäihmisille suunnatuista teknologioista (LINKKI). Lisää uutisia robottien soveltamisesta ja videoita mm. palveluroboteista ja roboottiviikosta (LINKKI1) ja LINKKI2)

Kuva: Japanissa kokeillaan laajalti hoitorobotteja. Suomessa testataa jo virike- ja palvelurobotteja hoitokodeissa.

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa. (LINKKI)

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta!