Helsinkiin kokoontuu nyt runsaasti avaruustekniikan osaajia ja päättäjiä Euroopan avaruusviikon tapahtumiin. Hyvä esimerkki esiteltävästä suomalaisosaamisesta on Aalto-yliopiston ja VTT:n kehittämä spektrikamera, joilla voidaan selvittää komeetan kemiallista ja mineraalikoostumusta. Tai avaruuden kuvausverkkoa rakentava suomalainen Iceye, jonka perustaja Pekka Laurila puhuu tapahtumassa.
Aalto-yliopisto ja VTT toimittavat kuvausteknologiaa liittyy Euroopan avaruusjärjestön missioon, joka tutkii aurinkokunnassamme ensimmäistä kertaa vierailevaa komeettaa. Luotain laukaistaan avaruuteen vuonna 2028.
Kolmeosainen Comet Interceptor -luotain laukaistaan suunnitelmien mukaan avaruuteen vuonna 2028. Alus pysähtyy noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän maasta, missä se odottaa sopivaa kohdetta jopa vuosia.
Kun sopiva komeetta havaitaan teleskoopeilla maasta käsin, luotain lähtee sitä kohti. Ennen kohtaamista kaksi pienempää luotainta irtautuu pääaluksesta ja lähtee suorittamaan ohilentoa komeetan eri puolilta.
Toisessa pienemmistä luotaimista on kaksi kuvausinstrumenttia, jotka käyttävät Aalto-yliopiston kehittämää ohjelmistoa. Emoluotain kantaa mukanaan VTT:n kehittämää spektrikameraa ja infrapunaspektrometriä, joilla voidaan selvittää komeetan kemiallista ja mineraalikoostumusta.
Comet Interceptor on ensimmäinen Euroopan avaruusjärjestön Fast-luokan missio. Nopeiden missioiden on määrä lähteä avaruuteen kahdeksassa vuodessa suunnittelun aloittamisesta.
Alusten paino on rajoitettu alle 1000 kiloon, jotta ne voidaan laukaista kimppakyydillä suurempien avaruuslaitteiden mukana. Comet Interceptor -luotaimen on määrä lähteä avaruuteen ESA:n eksoplaneettoja tutkivan ARIEL-teleskoopin laukaisussa.
University College London -yliopiston ja Edinburghin yliopisto johtamassa missiossa on mukana parin sadan hengen tiimi yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja yrityksistä ympäri maailmaa. Aalto on tehnyt yhteistyötä Tarton yliopiston kanssa kuvausinstrumentin kehittämisessä. Myös Helsingin yliopisto on mukana mission tutkimustiimissä.
Euroopan avaruusviikko 3.-5.12.2019 Helsingissä
Helsingin European Space Week -tapahtumassa esitellään EU:n avaruusohjelmien Copernicuksen ja Galileon saavutuksia ja tulevaisuutta sekä New Space Economy -teemaa. Nimekkäässä puhujajoukossa on Suomen presidenteistä Tarja Halonen, ministereitä ja eri ESA-maiden avaruusalueen tutkimuksesta vastaavia.
Suomesta puhumassa ovat myös Nokian tutkimusjohtaja Lauri Oksanen ja Aalto-yliopiston piensatelliittien apulaisprofessori Jaan Praks sekä avaruuden kuvausverkkoa rakentavan Iceyen perustajiin ja johtoon kuuluva Pekka Laurila.
Tapahtuman neljä pääteemaa ovat avaruusratkaisut ilmastonmuutoksen torjunnassa, uusi avaruustalous kestävän kasvun tekijänä, avaruuden kestävä käyttö sekä avaruusratkaisut arktisen alueen kestävässä hyödyntämisessä.
Ilmatieteen laitos on yksi tapahtuman järjestäjistä. Laitoksen avaruusosaamista esitellään tapahtuman näyttelyosastolla ja puheohjelmassa. Onhan laitoksella avaruus- ja kaukokartoituskeskuksen tutkimuskohteina erityisesti arktiset alueet, kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Ilmatieteen laitoksen Sodankylässä toimiva Arktinen avaruuskeskus myös vastaanottaa, arkistoi ja tallentaa satelliittidataa, josta jalostetaan edelleen tuotteita ja palveluita.
European Space Weekin tapahtumia ovat vastanneet EU:n komission kanssa yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestö ESA, Euroopan GNSS-virasto GSA, AZO, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Ilmatieteen laitos, Traficom, VTT ja Kestävän avaruustutkimuksen huippuyksikkö.
Päivitetty 3.12.2019
Lisää tapahtumasta (LINKKI). Satelliittialueeseen liittyi myös viime viikonloppuna järjestetty Galileo-paikannus-hackathon, josta lisää 2.12.2019 päivitetyn Uusiteknologia.fi:n uutisen kautta (LINKKI). Ainakin osaa European Space Weekin esityksiä voi seurata myös verkon videolähetteinä (LINKKI).
Aloituskuva: ESW ja Iceye